Vanha poistoilmalämpöpumppu tiensä päässä – korjaus vai vaihto?

Moni pohtii, mitä tehdä, kun vanha poistoilmalämpöpumppu tulee tiensä päähän. 2000-luvun alkupuolella PILP-ratkaisut olivat suosittuja pientalorakentajien keskuudessa, eikä syyttä. Noin 60 × 60 sentin pohja-alalla olevassa kaapissa oli käytännössä kaikki, mitä lämmitykseen, käyttöveteen ja ilmanvaihtoon tarvittiin.

Lisäksi poistoilmalämpöpumpulla saatiin tuntuvia säästöjä suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Aikaa on kuitenkin kulunut, ja monet näistä laitteista ovat nyt iässä, jossa huolto, korjaus tai uusiminen tulee ajankohtaiseksi.

Hieman taustaa PILPeistä

Ruotsissa PILP oli arkipäivää jo varhain

Poistoilmalämpöpumput olivat Ruotsissa todella suosittuja jo pitkään ennen kuin moni suomalainen rakentaja alkoi törmätä niihin laajemmin. Ruotsalaisessa pientalorakentamisessa ajatus oli luonteva: otetaan talosta poistuvasta ilmasta energia talteen ja hyödynnetään se käyttöveden ja lämmityksen tuotannossa.

IVT:n historiassa hyvä esimerkki on Elektro Standard 480. Se oli jo 1990-luvulla R290-kylmäaineella toimiva poistoilmalämpöpumppu. Siinä mielessä osa asioista, joista nyt puhutaan uutena – kuten luonnolliset kylmäaineet – ei ole ajatuksena lainkaan uusi. Toteutustapa, ohjaus ja järjestelmien vaatimukset ovat vain kehittyneet paljon.

Miksi tästä on kertynyt käytännön näkemystä?

Tämä aihe ei ole minulle pelkkää laitevertailua. Olen ollut näiden järjestelmien kanssa tekemisissä pitkältä ajalta: 1990-luvulla rakensin ja huolsin Upo-Vari / Haato-Vari -ajan ratkaisuja – ja samaan maailmaan kuuluivat myös nimet Haato-Kombi ja Haato-Kalori. Haaton siirryttyä NIBElle Suomeen tulivat myöhemmin NIBE 310P ja NIBE 410P -tyyppiset ratkaisut, jotka näkyvät edelleen monessa suomalaisessa pientalossa.

2000-luvulla IVT:n myyntiä tehtiin paljon talotehtaiden kautta. Satuin olemaan mukana tekemässä juuri sitä muutosta, jossa poistoilmalämpöpumppu ei ollut enää vain irrallinen laite, vaan osa pientalon ilmanvaihto-, lämmitys- ja käyttövesikonseptia.

Mukana olivat esimerkiksi Kastelli, Jukkatalo, Vaajatalo ja muut pientalorakentamisen toimijat. Konseptiin kuului usein muutakin kuin pelkkä lämpöpumppu: ilmanvaihtosuunnitelmat, IV-kanavapaketit, laitteen mitoitus, asennuslogiikka ja kokonaisuuden toimivuus talossa.

Lisäksi koulutin jälleenmyyjiä ja huoltoa näiden järjestelmien käyttöön, asennukseen ja vianhakuun. Siksi vanhan PILP-kohteen arvioinnissa huomio ei jää pelkkään siihen, mikä uusi kone mahtuu vanhan paikalle. Tärkeämpää on ymmärtää, mitä vanha järjestelmä on tehnyt talossa ja mitä uuden ratkaisun pitää oikeasti hoitaa.

Mitä laitteita suomalaisissa kodeissa on?

Yleisimpiä 2000-luvun alun poistoilmalämpöpumppuja ovat IVT 490, IVT 495, NIBE 310P ja NIBE 410P. Markkinoilla on ollut myös NILANin poistoilmalämpöpumppuja. Korvaava ratkaisu voi kohteesta riippuen olla esimerkiksi Bosch, NIBE tai NILAN. IVT 490 ja NIBE 310P ovat hyvin samantyyppisiä ruotsalaisvalmisteisia poistoilmalämpöpumppuja.

Niissä alhaalla on LVI-kytkentätila, keskellä varaaja ja ylhäällä ilmanvaihtokone. Yläosassa sijaitsee myös varsinainen lämpöpumppu kompressoreineen. Perusidea on, että poistoilmasta kerätään energiaa lämpöpumpun avulla varaajaan. Varaaja lämmittää käyttöveden ja hoitaa lämmönjaon. Varaajassa on myös sähkövastus, josta saadaan lisälämpöä talvikeleillä.

Mikä PILPistä yleensä pettää?

Kaikki komponentit ovat periaatteessa vaihdettavia, mutta varaajan rikkoutuminen antaa lähes poikkeuksetta tuomion uuden koneen hankinnalle. Varaaja on laitteen keskellä ja sen uusiminen ei yleensä ole järkevä korjaus vanhaan kokonaisuuteen.

Poistoilmalämpöpumppu voi myös jatkaa toimintaansa, vaikka lämpöpumpun kompressori olisi rikki. Lämmitys toimii silloin käytännössä suoralla sähköllä. Tämä voi hämätä käyttäjää, koska talossa on edelleen lämpöä ja käyttövettä.

Koneessa on useita komponentteja: kompressori, sähkövastus, automatiikkakortteja, kiertovesipumppu, sekoitusventtiili ja muita osia. Jos laitteesta hajoaa esimerkiksi vain kiertovesipumppu, sen uusiminen voi usein olla täysin järkevää. Kaikki viat eivät tarkoita, että koko laite pitäisi vaihtaa.

Vioista päästään järkeviin vaihtoehtoihin

Vanhan PILP-kohteen arviointi kannattaa aloittaa siitä, mikä laitteessa oikeasti on vikana. Eri viat johtavat eri johtopäätöksiin.

Jos kyse on kiertovesipumpusta, anturista, sekoitusventtiilistä tai muusta yksittäisestä komponentista, korjaus voi olla täysin järkevä. Jos taas varaaja vuotaa, käytännössä ollaan lähes aina uuden laitteen äärellä. Vanhan PILP:n varaajavuoto on yleensä niin iso rakenteellinen vika, ettei sitä kannata ajatella pienenä korjauksena.

Kompressorivika on oma tapauksensa. Jos kompressori hajoaa noin 10 vuotta vanhasta koneesta, koko laitteen uusiminen ei ole automaattisesti järkevää. Silloin pitää katsoa laitteen ikä, muu kunto, korjauksen työmäärä ja se, kuinka vaikeasti kompressori on rakenteessa kiinni.

Esimerkiksi NIBE 410P:ssä kompressorin vaihto ei ole mikään pieni etupaneelista tehtävä toimenpide. Kompressori sijaitsee laitteen takana oikealla, ja käytännössä koko laite pitää ensin saada pois paikaltaan ennen kuin kompressoriin pääsee kunnolla käsiksi. Siksi pelkkä varaosan hinta ei kerro korjauksen järkevyyttä.

Vika kertoo myös, millaista korvaavaa ratkaisua kannattaa katsoa. Jos vanha laite on ollut perus-PILP ja talon tarve on pysynyt samana, korvaaja voi olla suoraviivaisempi. Jos taas ongelmat liittyvät käyttöveden riittävyyteen, sähkövastuksen runsaaseen käyttöön, ilmanvaihdon toimintaan tai talon suurempaan energiantarpeeseen, pelkkä saman tehoisen koneen vaihto ei välttämättä ole paras suunta.

Korjaus vai vaihto?

Käytännössä päätös ei ole mustavalkoinen. Vanhassa poistoilmalämpöpumpussa voi olla pieni vika, jonka korjaaminen antaa vielä useita käyttövuosia. Toisaalta 20 vuotta vanhaan laitteeseen tehty kallis korjaus voi olla vain välivaihe ennen seuraavaa vikaa.

Siksi kannattaa katsoa ainakin nämä asiat ennen päätöstä:

• onko varaaja kunnossa
• toimiiko kompressori
• saako automatiikkaan ja ohjauskortteihin varaosia
• kuinka paljon sähkövastus on ollut käytössä
• riittääkö käyttövesi normaalissa arjessa
• onko ilmanvaihto toiminut oikein
• onko asennustila ja kanavisto järkevässä kunnossa seuraavaa laitetta varten

Kun nämä on selvitetty, korvaavat vaihtoehdot on helpompi rajata: korjataanko vanhaa, laitetaanko tilalle perus-PILP, valitaanko tehokkaampi poistoilmalämpöpumppu vai katsotaanko kokonaan muuta lämpöpumppuratkaisua.

Mikä laite sopii vanhan tilalle?

Jos vanhaa laitetta ei enää kannata korjata, se on vaihdettava. PILPit on sijoitettu usein kodinhoitohuoneeseen, ja tilan puute tekee muihin lämmitysjärjestelmiin siirtymisestä monessa kohteessa hankalaa tai kannattamatonta.

Markkinoilla on ollut muutamia korvaavia laitteita vanhan IVT 490:n, sen edeltäjän IVT 480:n sekä NIBE 310P:n tilalle. Tyypillisiä vaihtoehtoja ovat Boschin ja NIBEn poistoilmalämpöpumput. Boschilta sopiva mallisarja on ollut Compress 3800 -sarja ja NIBEltä esimerkiksi F370. Pääperiaatteeltaan nämä poistoilmalämpöpumput ovat melko samanlaisia: ne yhdistävät ilmanvaihdon, käyttöveden ja lämmityksen samaan kokonaisuuteen.

IVT 490 Twin ja tehokkaammat korvaajat

IVT-mallistossa oli myös IVT 490 Twin, jossa ajatus meni tavallista perus-PILP:iä pidemmälle. Tällaisissa kohteissa korvaavaa ratkaisua ei kannata katsoa vain sen perusteella, mikä mahtuu fyysisesti vanhan laitteen paikalle.

Nykyisin IVT 490 Twin -tyyppisten ratkaisujen tilalle on laitettu esimerkiksi NIBE S735 -ratkaisuja, kun tavoitteena on saada enemmän lämpöpumpputehoa ja poistoilmasta tehokkaampi energian talteenotto. Silloinkin kokonaisuus pitää tarkistaa: ilmanvaihto, jäteilmakanavan eristys, käyttövesi, lämmönjako ja asennustila ratkaisevat, onko tehokkaampi ratkaisu järkevä juuri kyseiseen taloon.

Entä jos lämpöpumpputehoa halutaan lisää?

Jos vaihdon yhteydessä halutaan kasvattaa lämpöpumpputehoa, NIBE S735 on yksi mahdollinen vaihtoehto vanhojen laitteiden tilalle. Siinä on tehokkaampi invertterisäätöinen kompressori, ja se ottaa poistoilman energiaa talteen selvästi tehokkaammin kuin vanhat perus-PILPit.

Tämä ei kuitenkaan ole pelkkä mallinumeron vaihto. Tehokkaampi laite voi asettaa enemmän vaatimuksia esimerkiksi jäteilmakanavan eristykselle, ilmanvaihdolle, käyttövedelle ja lämmönjaolle. Siksi vaihdossa pitää katsoa koko järjestelmää, ei vain laitteen tehoa.

NIBE 410P on oma tapauksensa

Jos vanha kone on NIBE 410P tai esimerkiksi NILANin poistoilmalämpöpumppu, tilanne voi poiketa IVT 490 / NIBE 310P -tyyppisistä kohteista. NIBE 410P:ssä on tuloilmaan liittyviä toimintoja, ja korvaava ratkaisu pitää valita sen mukaan. Käytännössä tyypillinen korvaava laite on NIBE F470.

Tällaisessa kohteessa pitää varmistaa, ettei vaihdossa menetetä toimintoja, joita vanha laite on hoitanut. Sama pätee myös NILAN-kohteisiin: ennen korvaavan laitteen valintaa pitää ymmärtää, mitä vanha laite on tehnyt ilmanvaihdolle, käyttövedelle ja mahdolliselle tuloilman käsittelylle. Sen jälkeen voidaan arvioida, onko järkevä jatko Boschin, NIBEn, NILANin tai jonkin muun ratkaisun suuntaan. Ilmavirrat, jäätymissuojaus, tuloilman käsittely ja käyttötilanteet pitää käydä läpi ennen päätöstä.

Mitä hyötyä vaihdosta on korjaamiseen verrattuna?

Uudet koneet ovat yleensä toimintavarmempia, energiatehokkaampia ja käyttäjäystävällisempiä kuin 20 vuotta vanhat laitteet. Varsinkin lämminvesivaraajalle 20 vuotta on pitkä aika.

Usein käy niin, että kun vanhaa konetta korjataan yhdestä paikasta, seuraava osa alkaa oireilla pian sen jälkeen. Silloin yksittäinen korjaus voi olla järkevä, mutta useiden peräkkäisten korjausten kokonaisuus ei enää välttämättä ole.

Saako uuden koneen nopeasti tilalle?

Uusia laitteita on usein saatavilla muutaman päivän toimitusajalla. Käytännön haaste voi silti olla asentajan saaminen kohteeseen nopeasti ja järkevällä kustannuksella. Siksi vaihto kannattaa suunnitella ennakkoon, jos vanhan laitteen kunto antaa siihen mahdollisuuden.

Itse vaihtotyö vie usein yhden päivän. Joissain tapauksissa vanhan laitteen pois haalaaminen ja uuden laitteen paikalleen saaminen voi olla työlästä, varsinkin jos tekninen tila on ahdas tai kulkureitti hankala. Näihin asioihin kannattaa varautua jo ennen kuin vanha laite hajoaa lopullisesti.

Mitä tästä kannattaa ottaa mukaan?

Vanhan poistoilmalämpöpumpun kohdalla tärkeintä on ymmärtää, mitä laite on talossa tehnyt. Se ei ole ollut vain lämmityskone, vaan myös ilmanvaihdon, käyttöveden ja lämmönjaon osa. Siksi korvaavaa ratkaisua ei kannata valita pelkän mallinimen tai hinnan perusteella.

Hyvä vaihto alkaa vioista ja järjestelmän nykytilasta. Ensin katsotaan, mitä vanha laite on tehnyt ja miksi se ei enää toimi kuten pitäisi. Vasta sen jälkeen on järkevää päättää, riittääkö korjaus, perus-PILP, tehokkaampi poistoilmalämpöpumppu vai kokonaan toinen lämpöpumppuratkaisu.

Jos haluat hahmottaa tavallisen vaihtokohteen hintatasoa, katso myös PILP-vaihdon peruspaketit.